KULTAHÄÄPÄIVÄ
Tyttäreni kysymykset ja vastaukseni niihin
1.Missä ja milloin tapasitte
ensimmäisen kerran?
Olin Reisjärven opiston
maatilalla kesäharjoittelijana, keväällä sinne tuli tyttöjä eli nuoria naisia kotitaloudelliselle
kesäkurssille. Menimme harjoittelijakaverin kanssa saapuvia tyttöjä vastaan
linja-autolle. Kaisa kertoi muistavansa meidät siitä, kesätyttöjä opin
tuntemaan vähitellen kesän aikana.
2.Seurustelu-aika ja -matka?
Kesän aikana vain silmäilimme toisiamme,
joulun lähestyessä sain salaperäisen kortin, jossa oli lähettäjänä salaperäiset
nimikirjaimet K.M. Päättelin lähettäjän nimen ja lähetin pienen kirjeen
kortissa olleeseen osoitteeseen. Siitä alkoi verkkainen kirjeiden vaihto,
muutamia kertoja kävin Kaisan kotona Taivalkoskella. Ratkaisevia olivat kaksi
käyntiä Kokkolassa Kaisan tädin luona, missä Kaisa oli auttamassa tätiään, kun
perhe oli lisääntymässä.
3.Kihlautuminen ja häiden
suunnittelu?
Kävimme Oulussa ostamassa kihlat, samalla poikkesimme
Päivämiehen konttorissa, jätimme kihlausilmoituksen lehdessä julkaistavaksi.
Ajattelimme pitää häät helluntaina tai juhannuksen aikaan, mutta eräänä päivänä
1966 – 67 lukujen vaihteessa tullessani kotiin, äiti kertoo Sippolan lähtevän
pois. Käy heti, soita Sippolalle, että hän tulisi vihkimään ennen pois
lähtöään. Pekka Sippola oli määrätty muualle heti vuoden vaihtuessa, eikä hän
ehtinyt vihkimään meitä. Soitin oitis Aarno Haholle ja hän lupasi vihkiä
meidät.
4.Häät. Missä ja milloin pidettiin? Millaiset
olivat? Tarjoilua? Seurapuhe? Ohjelmaa? Lahjoja?
Meidät vihittiin Muurasjärven kyläkirkossa
tammikuun 22 päivänä 1967. Ulkona oli kova pakkanen, kiertäessäni sakastista
ulkokautta kirkon eteiseen, rinnassani olleen neilikkakoristeen kukkien terälehdet
kärventyivät, vaikka suojasin niitä kourallani. Kaisan morsiuskimppu taisi
selvitä vähemmällä, en muista miten.
Silloin olivat kotihäät yleisiä, meillä kotona
meidänkin häät pidettiin. Mahduimme sentään pieneen kotiini, mutta osittain
myös yläkerran huoneet olivat käytössä. Tarjoilusta muistan vain kahvin ja sitä
varten ennen häitä ruljanssin, kun äitini ja pitoemäntä leipoivat kakkuja ja
pikkuleipiä. Meidät vihkinyt Aarno Haho piti seurapuheen, eikä muuta ohjelmaa
tainnut ollakaan.
5. Yhteisen elämän aloittaminen? Missä
asuitte?
Olin jo syksyn aikana etsinyt ja kysellyt
hevosta, halusin ostaa sellaisen. Arjen koitettua häiden jälkeen nousin
linja-autoon, matkustin naapurikylälle. Tein hevoskaupan ja nuoren vaimoni
ihmeeksi ajoimme hevosen kanssa kotiin. Asuimme kotini yläkerrassa, joka
vakiintui myös vaimoni kodiksi. Sain ensimmäisen ajosavotan syntymäkotini
läheltä, siellä viileässä tuvassa, uunin vieressä, nukuin yöni. Välillä kävin
yöpymässä kotona, samalla toin heiniä, jotka olimme edellisenä kesänä
korjanneet vuokrapellolta. Sitä vuokrapeltoa viljelimme kolmen vuoden ajan,
vaikka se oli hankalaa tiettömän taipaleen takana 10 km päässä.
6. Perheen kasvaminen? Muistoja avioliiton
alku-ajoilta?
Parhaiten muistan ensimmäisen lapsemme syntymästä
sen, että lähdin yöllä ja herätin taksimiehen. Sen jälkeen ajoin mopolla vielä
kilometrin verran ja ennalta saamani ohjeen mukaan herätin uskovaisen kätilön
lyömällä jollakin esineellä palotikkaisiin. Kotona tein navettatyöt äitini
kanssa, kävin kalassa ja kaivoin ojaa pellolla. Koulusta kotiin palattuaan
veljeni kävivät ojatyömaalla kertomassa, että minusta oli tullut isä. Se tuntui
kummalliselta, mutta tottahan se oli. Ensimmäiset kolme lasta syntyivät
vuosittain, sen jälkeen tahti hiukan harveni, lopulta olin isä kahdeksalle
tytölle ja vaimoni oli äiti kaikille heille.
7. Elämäntyö? Ja tehtävät?
Olin maanviljelijä, vanhemmalta nimikkeeltä
pienviljelijä. Alkuvuosina hankin lisätuloja talvisin hevosajoilla, lumettomina
kuukausina metsurin töillä. Kun saimme lisämaata, jäin päätoimiseksi
viljelijäksi. Rakensimme navetan, salaojitimme pellot ja metsiäkin uudistimme.
8.
Eläkkeelle?
Milloin ?
Täytettyäni 55 vuotta, jäimme ns.
luopumistuelle, joka oli silloin maanviljelijäin varhaiseläke. Vuokrasimme pellot
naapurille, enimmät eläimet myimme heille, osa lehmistä ja hiehoista löysi
kodin kauempaa. Nuoret hiehot talutin rantahakaan, jossa olimme nuoria eläimiä
ennenkin laiduntaneet. Ajoin ruohonleikkurilla mansikkamaan vaoista ruohoa ja
vein rantahiehoille lisärehuksi. Muutenkin jatkoin sallittuja töitä, tein
pellot vuokranneelle naapurille lehmien aitoja ja muita töitä. Eniten nautin
siitä, kun pääsin metsään raivaamaan ylitiheitä taimikoita, siellä riitti
tekemistä ja kuntoa.
9.
Terveys? Jumalan
siunaus ja varjelus?
Terveyttä riitti aikansa mutta
ei loputtomasti. Vähitellen alkoi vasen olkapääni arastella, lopulta sietämätön
kipu vasemmassa lonkassa ajoi lääkärin vastaanotolle. Tutkimuksissa ilmeni
nivelreuma, joka vuosien hoidon jälkeen saatiin remisioon eli
oireettomaksi. Kun vanha pääsee yhdestä
vaivasta, on jo uusia tauteja odottamassa. Niiden kanssa olen elänyt, mutta en
halua valittaa.
10.
Entä tänä
päivänä? Mitä kuuluu yhteiseen elämään?
Tasaista elämää molemmilla, jokapäiväinen
lääkkeiden syönti, aika ajoin terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla
käynnit. Elämämme loppuajaksi toivomme iloa lapsistamme, lastemme lapsista sekä
yhteisestä uskosta. Ja että kerran
kaikki kohtaisimme ihanalla rauhan rannalla.
Laulut ja virret juhlassa
2. Kun Isä taivaan, ruumiimme/ näin ruokit armossasi/ myös ruoki köyhät ruumiimme/ pyhällä sanallasi./ Niin saamme kasvaa uskossa/ rakkaudessa, toivossa / ja päästä taivaan pöytään
Laulu 309
1. Nyt kohti taivasta katselen/ ja kädet yhteen näin liitän/ Oi, Herra ystävä lapsien/ sinua muistan ja kiitän.
2. Nyt kuule lauluni iloinen/ Saan taaskin luoksesi tulla/ Luot minuun katseesi lämpöisen/ ja tahdot lastasi kuulla.
3. Oi kiitos lahjoista, joita suot/ Niin paljon rakkautta riittää/ ja aina riemua uutta suot/ En osaa kaikesta kiittää.
4. Saan taimi olla nyt tarhasi/ ja varten taivasta luotu/ On Isän rakkaus turvaksi/ jo syntymästäni suot
5. Niin, Isä suojele minua/ taas käsin voimakkain kanna/ ja varten taivasta kasvata/ ja koti luonasi anna
.
Laulu 230
1. Nyt jo taittuu talven valta/ ilma alkaa lämmetä/ Oraat nousee roudan alta/ herää luonnon elämä.
2. Lehdet puhkeevat jo puihin/ suvi on jo lähellä/ Herran kansa maailmassa/ kaipaa ikikevättä.
1. Muista meitä jokaista/ taivaan Isä, Jumala/ rakkaitani kaikkia/ ystäviä, sukua.
2. Muista isää, äitiä/ siskoja ja veljiä/ Kiitos tästä päivästä/ ole aina lähellä.
3. Pettymysten tullessa/ yhteen meitä kasvata/ Auta riidat sopimaan/ anteeksi ne antamaan.
4. Niin kuin kedon kukkaset/ luottavaiset lintuset/ meidätkin vie huomiseen/ Johda kotiin, taivaaseen.
Laulu 40
1. Oi muistathan lapseni Golgatan/ ja kärsivän Jumalan Karitsan/ verin tahratun ristinpuun.
2. Oi muistathan katseista hellimmän/ kun haavoitti kulmia kärsivän/ oka pistävä ruusupuun.
3. Sun syntisi uhria poltti niin/ sun velkasi ristillä maksettiin/ ovi aukesi taivaaseen.
4. Sun sieluusi silmistä Jeesuksen/ jäi lämpö ja kirkkaus taivainen/ ikirauha ja sunnuntai.

Kultahääpäivän merkeissä kuvia vihkimisestä ja hääjuhlasta

Laulut ja virret juhlassa
Virsi 474
1. Nyt Herrallemme kiitoksen/ me nöyrin mielin tuomme/ kun
lahjojansa nauttien/ yhdessä syömme, juomme/ On Herra meidät
ravinnut/ ja ystävillä siunannut / Siis häntä ylistämme 2. Kun Isä taivaan, ruumiimme/ näin ruokit armossasi/ myös ruoki köyhät ruumiimme/ pyhällä sanallasi./ Niin saamme kasvaa uskossa/ rakkaudessa, toivossa / ja päästä taivaan pöytään
Laulu 309
1. Nyt kohti taivasta katselen/ ja kädet yhteen näin liitän/ Oi, Herra ystävä lapsien/ sinua muistan ja kiitän.
2. Nyt kuule lauluni iloinen/ Saan taaskin luoksesi tulla/ Luot minuun katseesi lämpöisen/ ja tahdot lastasi kuulla.
3. Oi kiitos lahjoista, joita suot/ Niin paljon rakkautta riittää/ ja aina riemua uutta suot/ En osaa kaikesta kiittää.
4. Saan taimi olla nyt tarhasi/ ja varten taivasta luotu/ On Isän rakkaus turvaksi/ jo syntymästäni suot
5. Niin, Isä suojele minua/ taas käsin voimakkain kanna/ ja varten taivasta kasvata/ ja koti luonasi anna
.
Laulu 230
1. Nyt jo taittuu talven valta/ ilma alkaa lämmetä/ Oraat nousee roudan alta/ herää luonnon elämä.
2. Lehdet puhkeevat jo puihin/ suvi on jo lähellä/ Herran kansa maailmassa/ kaipaa ikikevättä.
- Jeesus armonaurinkona/ synnin roudan sulattaa/ Hengellään
hän sanan kautta/ epäilykset karkottaa.
- Täällä taivaan valtakunta/ taistelee nyt päällä maan/
Jeesus itse omiansa/ auttaa aina voimallaan
- 5. Siispä kulje taivaan tietä/ kilvoittele uskossa/ vaikka
tuntuu ristin taakka/ useasti raskaalta.
6. Ristin alta kruunun alle/ omat Herran muutetaan/ Kutsu kuuluu uskovalle/ taivaan juhlaan, kunniaan.
7. Siellä kaikuu vanhurskailla/ sävel kaunis kanteleen/ enkelitkin yhtyy silloin/ kiitoslauluun ikuiseen.
1. Muista meitä jokaista/ taivaan Isä, Jumala/ rakkaitani kaikkia/ ystäviä, sukua.
2. Muista isää, äitiä/ siskoja ja veljiä/ Kiitos tästä päivästä/ ole aina lähellä.
3. Pettymysten tullessa/ yhteen meitä kasvata/ Auta riidat sopimaan/ anteeksi ne antamaan.
4. Niin kuin kedon kukkaset/ luottavaiset lintuset/ meidätkin vie huomiseen/ Johda kotiin, taivaaseen.
Laulu 40
1. Oi muistathan lapseni Golgatan/ ja kärsivän Jumalan Karitsan/ verin tahratun ristinpuun.
2. Oi muistathan katseista hellimmän/ kun haavoitti kulmia kärsivän/ oka pistävä ruusupuun.
3. Sun syntisi uhria poltti niin/ sun velkasi ristillä maksettiin/ ovi aukesi taivaaseen.
4. Sun sieluusi silmistä Jeesuksen/ jäi lämpö ja kirkkaus taivainen/ ikirauha ja sunnuntai.
Laulu 209
1. Vieras on eille tämä maa/ kotia
pysyvää ei saa/ Näin maailmassa turhassa/ olemme kaikki vieraita
2. Niin köyhät kuin myös rikkahat/
hallitsijatkin mahtavat/ kuolema kerran täältä vie/ kun edessä on
lähdön tie.
3.On ihminen kuin ruoho vaan/ ja
pysyväistä oloaan/ hän ei voi täällä rakentaa/ kun kuolema sen
musertaa.
4. Ei kunnia, ei kullatkaan/ seurata
saata kuolemaan/ ne kaikki meiltä tänne jää/ ei niissä turvaa
pysyvää.
5. Sielusi onko turvattu/ alaston
vaiko puettu/ Se hetki tuntematon on/ kun kohtaat Herran tuomion.
6. Hän verellänsä kalliilla/ ja
katkeralla piinalla/ on meidät kaikki ostanut/ kuoleman alta
ostanut.
7. Kasvosi käännä Karitsaan/
sinulle vielä saarnataan/ Herramme voittokuolemaa/ hän autuudella
vaatettaa.
8. Siis usko synnit anteeksi/ sielusi
köyhän rauhaksi/ niin kuolema on voittosi/ kun kerran päättyy
matkasi.
Laulu 210
1. Kun tieni aivan ahdas on/ käyn
turvaan linnaani/ ja laulan Jeesuksestani / vain hän on voimani.
2. Näin lohdun löydän haavoistaan/
iloitsen vapaana/ On joulu paaston keskellä/ ja suvi talvella.
3. Jo nyt on usko, toivoni/ ja sydän
taivaassa/ Ei hätää meren myrskyissä/ on Jeesus laivassa.
4. Pois on jo kuorma harteilta/ pois
siteet käsien/ Lain vaatimus on poistettu/ ja kahleet orjuuden.
5. On Kristuksessa vapaus/ ja lahja
sovinnon/ Vain häntä tahdon seurata/ se parhain osa on.
6. Jeesuksen ristinkuolema/ ja
ylösnousemus/ on ainut turva autuuteen/ ja uskon perustus.
7. Nyt kiitän Herraa, että saan/
vapaana lapsena/ autuuden lahjaa omistaa/ iloita armosta.
8. Se Jerusalem ylhäältä/ on meidän
äitimme/ Me saamme levon ikuisen/ kun kotiin pääsemme.
Laulu 211
1. On Jeesus turva, rauha/ ja lepo
vaivoissa/ hän kilpeni on vahva/ hän suojaa minua.
2. Vain hetken kuljen täällä/
vieraana päällä maan/ veresi keutta, Jeesus/ käyn kerran
kunniaan.
3. Kun armon äänen kuulla/ saan
Siionissasi/ on siinä yksin voima/ kulkemaan tietäsi.
- Pilvesi alla tiellä/ minua johdatat/ Valossa tulipatsaan/ lastasi kuljetat.
- Sieluni ravinnoksi/ suot mannaa taivaasta/ ja virvoituksen lähteet/ erämaan matkalla.
- Kasvosi kirkkaat nähdä/ saa kohta silmäni/ ja sydämeni täyttää/ ssuloinen rauhasi.
Laulu 235
1. Jeesus, missä olet Jeesus?/ Yössä
yksin kyselen/ Läsnäoloasi kaipaan/ lohdutusta tarvitse2
- Murheen, pelon painaessa/ määränpääni kadotan/ Näytä, Jeesus, tie ja suunta, polku, jolle uskallan.
- Auta, Jeesus, minut saartaa/ tuskan muuri kivinen/ Murra ahdistuksen valta/ yksin jaksa enää en.
- "Katso, vierelläsi kuljen/ kärsivänä minäkin/ Haavoitetun käteen tartu/ rauhan löydät sinäkin.
- Kiitos, että olet läsnä/ Jeesus, hiljaa kuunnellen/ Tahdon jäädä tähän turvaan/ armossasi leväten.

Kultahääpäivän merkeissä kuvia vihkimisestä ja hääjuhlasta




Kommentit
Lähetä kommentti